Dimeken koulutukset jatkuvat kesätauon jälkeen elokuussa. Elokuun ensimmäisen koulutuksen Helsingissä  13.8. vetää Tove Idström. Koulutuksen aiheena on Kohtaus ja tilanne. Tove Idströmin koulutus toteutetaan myös Oulussa 20.8. Kohtaus ja tilanne -koulutukseen ilmoittautuminen käynnistyy viikolla 26. Ilmoittautumislomakkeet löytyvät Dimeken internetsivujen Ilmoittautuminen-osiosta.

Tampereella järjestetään 10.9. Markkinoinnin, brändin rakentamisen ja pitchauksen työpaja II. Työpaja on jatkoa kesäkuun koulutukselle. Syyskuun koulutukseen osallistuminen ei edellytä sitä, että osallistuja on osallistunut kesäkuun työpajaan. Koulutukseen ilmoittautuminen käynnistyy elokuussa.

Dimeken syksyn koulutusohjelma varmistuu lopulliseen muotoonsa elokuun aikana. Koulutusohjelma ja koulutusten tarkemmat sisällöt  päivitetään hankkeen internetsivuilla elokuussa. Tällä hetkellä Helsingin  ja Tampereen koulutukset löytyvät Koulutus-osion koulutuskalentereista, mutta muutokset ovat vielä mahdollisia. Oulun koulutuksista voi tiedustella Leena Viitaselta tai Tytti Tuppuraiselta.

Toivotamme oikein rentouttavaa kesää ja tavataan elokuussa koulutuksissa!

It is embarrassing to start one’s first blog with a completely blank mind, a writer’s block, but here it goes. I promised the Dimeke Story Market (Tarinatori) editors to write something today.

So, I emptily stare at the distance and my eye catches the note that I have had pinned on the walls of my various studies for over ten years now. This note has travelled with me from the Fujitsu Labs of San Jose, California, where we investigated the use of Commedia dell’Arte as a design metaphor for multiplayer virtual worlds to the K3 Department of Art, Culture and Communication at Malmö University, Sweden, where we applied Viking oral storytelling traditions to interactive film; and from Malmö to my current work place, Crucible Studio at Media Lab Helsinki, the Department of Media of the Aalto University School of Art Design, where we continue to investigate the art and design of storytelling in new media. This note reads:

“Storytelling is one of the oldest forms of communication.  Its aim is not to convey an event as such (as information).  It submerges the event into the life of the storyteller in order to give it to listeners as an experience. In the process, the storyteller’s mark is set into it like the handprint of a potter on a pot.”

The quote is supposedly from Walter Benjamin’s essay The Eye in the Crowd (Silmä väkijoukossa). It’s on my wall to always remind me that when we investigate and develop the ”new” structures of interactive/generative/procedural/participatory/game/etc. storytelling  – the high level abstractions of which are popularly inspired by the structures of drama, fairy tales and myth by such writers as Aristotle, Vladimir Propp and Joseph Campbell – we must never forget the actual Life of the story, the Content, the storyteller’s Point of View to the world of information around us. Story is not just a structure, though it has one.

And, of course, the blank moment in my study described above is fiction (or a past moment in my life, I’m not sure). As I write, I’m sitting in the lunch room of Hotel Lasaretti in Oulu, surrounded by eagerly talking and eating people, a group of animals of sorts, and am online via an open network curiously named ”panoulu” (the Finnish readers will get the gist, when I wonder what the heck is ”ulu”).

Helsingin Lasipalatsin LUOVALLE KOHTAAMISPAIKALLE saapui keskiviikkona 12.5. kevään ensimmäisestä  kunnon helteestä huolimatta mukavasti kuuntelijoita. Kohtaamistilaisuuden aiheena oli Miten toteutetaan tarinallista tuotekehitystä yhdistyksille.

Tilaisuuden avasi Dimeken projektipäällikkö Leena Viitanen lausumalla Dimeken pitchaus-runon. Tilaisuuden moderaattorina toimi Crucible Studion johtaja Mika ’Lumi’ Tuomola Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun Median laitokselta.

Dimeke-runon ja avauspuheenvuorojen tunnelmista siirryimme kuuntelemaan Suomen Punaisen ristin viestintäjohtajan Hannu-Pekka Laihon kokemuksia siitä, millaisiin asioihin yrityksen kannattaa kiinnittää huomiota kun tehdään tuotekehitystä yhdistykselle. Hänen mukaansa yrityksen kannattaa ensin selvittää mikä on yhdistyksen persoona.