Ilmari Mäenpään intohimona on aina ollut yhdistää musiikki, visuaalinen taide ja teknologia. Hän opiskeli musiikkitiedettä Helsingin yliopistossa sekä elokuvailmaisua ja värioppia Taideteollisessa korkeakoulussa. Työnkuvaan on sen jälkeen kuulunut klassisen musiikin tilaustöitä, monimediaisten palveluratkaisujen kehittämistä yritysten ja yhteisöjen tarpeisiin sekä erilaisia opetus- ja asiantuntijatehtäviä. Yrityksensä Arte Poveran kanssa Mäenpää on kehittänyt klassisen musiikin suoriin internetlähetyksiin erikoistuneen portaalin sekä virtuaalikirkkopalvelun seurakuntien tarpeisiin.

Mäenpää korostaa teknisen osaamisen merkitystä ja kertoo, että se on auttanut häntä tekemään yritystoimintaa itsenäisesti. ”Internet on aidosti globaali toimintaympäristö, jonka mahdollisuudet audiovisuaalisen materiaalin jakelussa ovat ennennäkemättömiä”, sanoo Kiimingissä nykyään asuva Mäenpää.

Suorien internetlähetyksissä on paljon tuotantoprosessiin vaikuttavia teknisiä seikkoja. Esimerkiksi mobiililaitteiden näyttöruudut ovat pieniä, joten on suosittava lähikuvaa. Mäenpää käyttää paljon robottikameroita, ja kehuu sitä kustannustehokkaaksi tuotantomuodoksi: ”Ei tarvita rekkalasteittain kalustoa ja bussilastillista työntekijöitä, vaan sama tuotanto voidaan tehdä kahden ihmisien ja kahden tavarasalkullisen voimin.” Robottikameroiden rajoitukseksi hän mainitsee huonon yhteensopivuuden liikkuvan kohteen kanssa.

Internetlähetykset lähetetään yleensä montaa kanavaa pitkin, esimerkiksi kotisivun ja sosiaalisen median kanavien kautta. Usein siihen sisältyy myös vuorovaikutteisuutta lähettäjän ja vastaanottajan kesken: ”lähetys voidaan kytkeä yhteen esimerkiksi Facebookin chatin kanssa, ja yleisö voi lähettää vaikka terveiset kuvaajalle siitä, mitä he haluaisivat nähdä. Netin eri sivustoilta voidaan myös linkittää lisätietolähteitä”, Mäenpää listaa monikanavaisuuden hyötyjä.

Ilmari Mäenpään koulutukset:
Monikanavajakelun vaikutus tuotannossa (painottuu teoriaan)  Oulu 1.4.
Monikanavaisuus kuvailmaisussa (painottuu käytännön tekemiseen) Tampere 25.2. ja Oulu 8.4.
Kurssille ei tarvitse pohjatietoja.

Digitaalisessa ja verkottuneessa maailmassa toimittaessa sisällöntuottamisesta ja -jakelusta tulee helppoa ja nopeaa. Samaan aikaan nousee esiin joukko monimutkaisia juridisia kysymyksiä, jotka vaativat uusia määrittelyjä ja tarkkoja rajanvetoja. Internetin mukanaan tuomat uudet immateriaalioikeus- ja –sopimusasiat työllistävät lakimies Markus Myhrbergin nykyään kokoaikaisesti.

Luovien alojen kasvu on näkynyt erityisesti parin viime vuoden aikana. ”Peliteollisuus on yksi vahva toimija, mutta asiakkaita on ollut taiteilijoista kansainvälisiin mediakonserneihin ja kaikkea siltä väliltä. On myös aivan uusia tekemisen muotoja, kuten musiikin tuottaminen isolla joukolla internetiä apuna käyttäen”, Myhrberg kertoo. Vastikään Myhrberg kertoo tehneensä suomalaisvetoisen yhteistuotantoelokuva Iron skyn sopimukset.

Sopimuksen pääkohdat ovat aina samat: Mitkä oikeudet sopimuksessa siirtyvät, miten rahanjako määräytyy, ja mitkä ovat eri osapuolten vastuut. Myös tekijänoikeudet ovat tärkeä osa sopimuksia. Digimedia-alalla iso juridinen kysymys on jakelukanavien muuttuminen.  Aiemmin kehittäjä kehitti ja julkaisija julkaisi. Nykyään jakelumalleja on useita, ja myös esimerkiksi pelien kehittäjä voi toimia itse myös julkaisijana. Internet on tuonut mukanaan mahdollisuuksien kirjon: ” Jotkut asiat ovat muuttuneet helpommiksi, mutta toisaalta monikanavajakelun sopimusketjujen hallinta on iso haaste”, Myhrberg kertoo.

Kansainvälistymisen myötä lakiasiat korostuvat. ”Jos Suomessa sopimus on viisisivuinen, se on kansainvälisillä markkinoilla 50-sivuinen”, Myhrberg kertoo.  Suomessa vallitsee luottamuksen periaate, mutta kansainvälisillä markkinoilla asiat täytyy kirjata tarkasti ylös. Sopimukset ovat yleensä myös monimutkaisia. ”Jos ymmärrät sopimuksen vain 99,9-prosenttisesti, älä allekirjoita sitä”, Myhrberg neuvoo.

Internet on tuonut uusia mahdollisuuksia rakentaa toisten työn päälle. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on paljon ilmaiseksi tarjolla olevaa materiaalia, ja on muistettava, että myös se nauttii tekijänoikeuden suojaa. Asiakkaiden suurin haaste on tunnistaa, mitä netistä löytyvää materiaalia saa ja voi käyttää oman työnsä pohjana, ja millä tavoin.  On myös oltava selvillä siitä, minkä maan lainsäädäntöä yleisesti tarjolla olevaan materiaaliin sovelletaan.

Markus Myhrberg toimii kouluttajana Dimeken Sopimukset ja tekijänoikeudet–työpajassa Oulussa 16.-17.3.2011

Pekka Putkisen työtä on luoda ja hallita brändejä. Hän työskentelee brändistrategina Hahmo design oy:ssa ja on erikoistunut liiketoiminnan ja brändistrategioiden kehittämiseen.

Putkisen filosofian mukaan strategiaa ei ole ilman toimivaa toteutusta: tärkeintä on että brändi saa ihmiset toimimaan haluttuun suuntaan. ”Vahva brändi vaatii vahvan tarinan”, Putkinen sanoo, ja mainitsee esimerkkeinä suomalaisen matkapuhelin-, lento- ja suklaayhtiön, nimiä mainitsematta. ”Näitä kun mietimme, tunnistamme heti tarinan”, hän valaisee.

Putkisen mukaan brändiä ei ensisijaisesti rakenneta, vaan se rakentuu vuorovaikutuksessa kuluttajan kanssa. ”Yrityksen, organisaation, tuotteen, palvelun tai minkä tahansa brändättävän asian omakuvan ja identiteetin täytyy olla selkeä, ja sen jälkeen etsitään oikeat kanavat ja keinot viestiä se kuluttajille”, hän kertoo.

Putkinen on perehtynyt myös sosiaalisen median ilmiöihin. Sosiaalisessa mediassa ja yhteisöpalveluissa tarinoiden merkitys korostuu, ja näyttävää jälkeä voi syntyä myös pienellä budjetilla. Tämän myötä pienetkin firmat voivat kilpailla isojen toimijoiden kanssa. Digimedia-alan yritykset ovat Putkisen mukaan tästä hyvä esimerkki.

Miten sitä tarinaa ja identiteettiä sitten rakennetaan? ”On oltava niin sanotusti kotipesä kunnossa. On tiedettävä kuka on, miksi tekee sitä mitä tekee, mitä tuotetta myy ja kenelle. Ja tämä on osattava viestiä oikein”, Putkinen tiivistää. Tämän mentaliteetin on ulotuttava koko yritykseen: ”On tajuttava, että jok’ikinen työntekijä on yrityksen viestintäkanava.”

Brändeistä puhutaan paljon. Putkisen mukaan niitä tarvitaan, koska elämme niin voimakkaassa ”visuaalisessa älämölössä”. Näemme päivittäin tuhansia viestejä, joista noin puolet jää millään tavalla mieleen. Brändejä luomalla pyritään erottautumaan ja jäämään paremmin mieleen. Tämä koskee myös yritysten välistä kanssakäymistä, ei vain kuluttajille suunnattua viestintää.

Pekka Putkinen toimii kouluttajana Dimeken Markkinointi, myynti ja brändäys –työpajassa Oulussa 24.2.2011

Teksti: Mari Kanniainen