”Itse asiassa mitä tahansa asiaa, matemaattisia tehtäviä, piirtämistä tai vaikka siivousta, voi tehdä luovasti tai mekaanisesti; luovat alat on käsitteenä vähän outo.” Näin sanoo intuitiota tutkiva Samu Mielonen. Hänen ja kollegansa Asta Raamin mielestä luovuus ja sen keskiössä oleva intuitiivinen tieto on kaikkien ihmisten ominaisuus, jota tosin ei aina tunnisteta. Mielonen ja Raami ovat mukana Suomen Akatemian rahoittamassa poikkialaisessa tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan intuitiota luovissa prosesseissa ja kehitetään sen hyödyntämiseen ja opettamiseen tähtääviä menetelmiä.b

Ihmisten ajattelu voidaan jakaa karkeasti kahteen eri prosessiin. Intuitiivinen tapa on nopea, automaattinen ja mielleyhtymiin ja toisinaan tunteisiin perustuva. Se hyödyntää havaintoja ja ärsykkeitä nykyhetkessä. Rationaalinen tapa taas on hidas, kontrolloitu, vaiheittainen ja joustava. Se operoi kielen ja käsitteiden avulla ja voi käsitellä tietoisesti menneisyyden ja tulevaisuuden asioita. Ajattelu voi olla tyyliltään taipuvainen jompaankumpaan tapaan, ja toisaalta molempia tapoja voi opetella. Intuitio on usein ylivertainen aivan uudenlaisia ratkaisuja luotaessa ja nopeissa tilanteissa, joissa on liian vähän tai aivan liikaa tietoa.

Aalto-yliopistossa luovan prosessin opettamiseen perehtyneen Asta Raamin mukaan omaan luovuuteen pääsee parhaiten käsiksi havainnoimalla sisintään. Omaa sanatonta ja kehollista tietoa hyödynnetään kuuntelemalla ja viipymällä omassa hiljaisuudessa. On hylättävä ennakko-oletukset, avauduttava tunteille ja aistimuksille ja sallittava niiden olemassaolo, yrittämättä heti määritellä niitä. Itsensä kuunteleminen vaatii rohkeutta sietää epävarmuutta ja olla ratkaisemattoman äärellä. Intuitiiviset johtopäätökset tehdään omasta hiljaisuudesta nousevan tiedon perusteella. Keinot ovat yksinkertaisia, mutta harjoitusta vaatii esimerkiksi omien pelkojen ja toiveajatusten erottaminen varsinaisesta intuition kautta saatavasta tiedosta.

Kokeneemmat voivat käyttää intuitiotaan tietoisesti ja tahdonvoimaa apuna käyttäen: intuitio aktivoidaan ja odotetaan sen antamaa vastausta. Se voi olla esimerkiksi tunne oikeasta suunnasta, selkeä uusi idea, tai osittainen tai kokonaisratkaisu käsillä olevaan ongelmaan.

Asta Raami ja Samu Mielonen toimivat kouluttajina Dimeken työpajassa Oulussa toukokuussa.

Ilmari Mäenpään intohimona on aina ollut yhdistää musiikki, visuaalinen taide ja teknologia. Hän opiskeli musiikkitiedettä Helsingin yliopistossa sekä elokuvailmaisua ja värioppia Taideteollisessa korkeakoulussa. Työnkuvaan on sen jälkeen kuulunut klassisen musiikin tilaustöitä, monimediaisten palveluratkaisujen kehittämistä yritysten ja yhteisöjen tarpeisiin sekä erilaisia opetus- ja asiantuntijatehtäviä. Yrityksensä Arte Poveran kanssa Mäenpää on kehittänyt klassisen musiikin suoriin internetlähetyksiin erikoistuneen portaalin sekä virtuaalikirkkopalvelun seurakuntien tarpeisiin.

Mäenpää korostaa teknisen osaamisen merkitystä ja kertoo, että se on auttanut häntä tekemään yritystoimintaa itsenäisesti. ”Internet on aidosti globaali toimintaympäristö, jonka mahdollisuudet audiovisuaalisen materiaalin jakelussa ovat ennennäkemättömiä”, sanoo Kiimingissä nykyään asuva Mäenpää.

Suorien internetlähetyksissä on paljon tuotantoprosessiin vaikuttavia teknisiä seikkoja. Esimerkiksi mobiililaitteiden näyttöruudut ovat pieniä, joten on suosittava lähikuvaa. Mäenpää käyttää paljon robottikameroita, ja kehuu sitä kustannustehokkaaksi tuotantomuodoksi: ”Ei tarvita rekkalasteittain kalustoa ja bussilastillista työntekijöitä, vaan sama tuotanto voidaan tehdä kahden ihmisien ja kahden tavarasalkullisen voimin.” Robottikameroiden rajoitukseksi hän mainitsee huonon yhteensopivuuden liikkuvan kohteen kanssa.

Internetlähetykset lähetetään yleensä montaa kanavaa pitkin, esimerkiksi kotisivun ja sosiaalisen median kanavien kautta. Usein siihen sisältyy myös vuorovaikutteisuutta lähettäjän ja vastaanottajan kesken: ”lähetys voidaan kytkeä yhteen esimerkiksi Facebookin chatin kanssa, ja yleisö voi lähettää vaikka terveiset kuvaajalle siitä, mitä he haluaisivat nähdä. Netin eri sivustoilta voidaan myös linkittää lisätietolähteitä”, Mäenpää listaa monikanavaisuuden hyötyjä.

Ilmari Mäenpään koulutukset:
Monikanavajakelun vaikutus tuotannossa (painottuu teoriaan)  Oulu 1.4.
Monikanavaisuus kuvailmaisussa (painottuu käytännön tekemiseen) Tampere 25.2. ja Oulu 8.4.
Kurssille ei tarvitse pohjatietoja.

Digitaalisessa ja verkottuneessa maailmassa toimittaessa sisällöntuottamisesta ja -jakelusta tulee helppoa ja nopeaa. Samaan aikaan nousee esiin joukko monimutkaisia juridisia kysymyksiä, jotka vaativat uusia määrittelyjä ja tarkkoja rajanvetoja. Internetin mukanaan tuomat uudet immateriaalioikeus- ja –sopimusasiat työllistävät lakimies Markus Myhrbergin nykyään kokoaikaisesti.

Luovien alojen kasvu on näkynyt erityisesti parin viime vuoden aikana. ”Peliteollisuus on yksi vahva toimija, mutta asiakkaita on ollut taiteilijoista kansainvälisiin mediakonserneihin ja kaikkea siltä väliltä. On myös aivan uusia tekemisen muotoja, kuten musiikin tuottaminen isolla joukolla internetiä apuna käyttäen”, Myhrberg kertoo. Vastikään Myhrberg kertoo tehneensä suomalaisvetoisen yhteistuotantoelokuva Iron skyn sopimukset.

Sopimuksen pääkohdat ovat aina samat: Mitkä oikeudet sopimuksessa siirtyvät, miten rahanjako määräytyy, ja mitkä ovat eri osapuolten vastuut. Myös tekijänoikeudet ovat tärkeä osa sopimuksia. Digimedia-alalla iso juridinen kysymys on jakelukanavien muuttuminen.  Aiemmin kehittäjä kehitti ja julkaisija julkaisi. Nykyään jakelumalleja on useita, ja myös esimerkiksi pelien kehittäjä voi toimia itse myös julkaisijana. Internet on tuonut mukanaan mahdollisuuksien kirjon: ” Jotkut asiat ovat muuttuneet helpommiksi, mutta toisaalta monikanavajakelun sopimusketjujen hallinta on iso haaste”, Myhrberg kertoo.

Kansainvälistymisen myötä lakiasiat korostuvat. ”Jos Suomessa sopimus on viisisivuinen, se on kansainvälisillä markkinoilla 50-sivuinen”, Myhrberg kertoo.  Suomessa vallitsee luottamuksen periaate, mutta kansainvälisillä markkinoilla asiat täytyy kirjata tarkasti ylös. Sopimukset ovat yleensä myös monimutkaisia. ”Jos ymmärrät sopimuksen vain 99,9-prosenttisesti, älä allekirjoita sitä”, Myhrberg neuvoo.

Internet on tuonut uusia mahdollisuuksia rakentaa toisten työn päälle. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on paljon ilmaiseksi tarjolla olevaa materiaalia, ja on muistettava, että myös se nauttii tekijänoikeuden suojaa. Asiakkaiden suurin haaste on tunnistaa, mitä netistä löytyvää materiaalia saa ja voi käyttää oman työnsä pohjana, ja millä tavoin.  On myös oltava selvillä siitä, minkä maan lainsäädäntöä yleisesti tarjolla olevaan materiaaliin sovelletaan.

Markus Myhrberg toimii kouluttajana Dimeken Sopimukset ja tekijänoikeudet–työpajassa Oulussa 16.-17.3.2011